MEKin historia
Matkailun kasvu ja valtataistelu johtivat MEKin perustamiseen 1973
Matkailun edistämiskeskuksen perustaminen oli seurausta 1960-luvun monista dramaattisistakin tapahtumista. Toisaalta oli kysymys matkailuliikenteen nopeasta kasvusta ja sen mukana matkailun lisääntyvästä merkityksestä sekä vaihtotaseelle että alueelliselle kehittämiselle. Toisaalta oli kysymys kovasta valtataistelusta.
Autolautat ja super caravellet avasivat täysin uusia mahdollisuuksia tulla Suomeen ja kehityksen huipentuma oli Suomen vuonna 1967 tekemä yli 30 prosentin devalvaatio, joka yhdessä yössä teki Suomesta edullisen lomamaan ja ennen kaikkea houkuttelevan ostosmatkailumaan ruotsalaisille. Matkailun kasvua seurasi investointiaalto.
Käynnissä oli toisaalta myös kova valtataistelu. Suomen Matkailijayhdistys, sittemmin Matkailuliitto, toimi matkailualan keskusjärjestönä ja ylläpiti sekä omia että valtion rakentamia matkailumajoja ja huolehti valtion varoin Suomen markkinointitoiminnasta ulkomailla. Matkailijayhdistyksen ulkomaanosasto hallinnoi myös Suomen ulkomailla sijaitsevia toimistoja, joita siihen aikaan oli seitsemän omaa ja kaksi yhteispohjoismaista.
Valtionhallinnossa matkailuasiat kuuluivat kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, jossa matkailua hoidettiin yhden virkamiehen sivutyönä. Nyt haluttiin muutosta. Vuonna 1963 asetettiin kauppaneuvos Aki Marten johdolla matkailun kehittämiskomitea, joka seuraavan vuonna esitti, että matkailuasiat siirrettäisiin kauppa- ja teollisuusministeriöön. Eduskunnassa suuri joukko kansanedustajia, ensimmäisenä allekirjoittajana Väinö Leskinen, ehdotti valtion matkailulautakunnan asettamista. Tämän jälkeen kehitys oli nopeaa; matkailun kehitysrahasto perustettiin, KTM:stä tuli matkailuministeriö, Jaakko Paavela nimitettiin matkailun ylitarkastajaksi ja asetettiin matkailuneuvosto eräänlaisena komiteana.
Vuonna 1969 perustettiin matkailuneuvosto, jonka toimistoksi tuli silloisen SMY:n ulkomaanosasto, jonka osastopäällikkönä toimi Bengt Pihlström. Ulkomailla olevat toimistot siirtyivät matkailuneuvostoon. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Matkailuliiton kesken solmittiin sopimus, jonka sisällöstä neuvoteltiin pitkään.
MEK perustetaan
Toiminta vauhdilla käyntiin
Toiminta kotimaassa
Keinot ja välineet
Matkailu-Suomen ulkomaanmarkkinointi
 Johtaja Pihlström Ranualla 1988
MEK perustetaan
Matkailuneuvosto oli vain välietappi. Jo melko pian matkailuneuvoston perustamisen jälkeen 1969 ryhdyttiin pohtimaan uutta organisaatiomuotoa. Vuonna 1971 oli ensimmäinen luonnos Valtion matkailun edistämiskeskukseksi valmiina.
Perustelut MEKin perustamiseksi olivat melko selvät. Kotimaan matkailua haluttiin nostaa esille ja katsottiin että juoksevia asioita ei tulisi hoitaa ministeriössä, johon vuonna 1971 oli perustettu matkailutoimisto. Ennen kaikkea katsottiin, että komitea eli silloinen matkailuneuvosto ei ollut sopiva johtamaan toimintaa.
Eduskunnan talousvaliokunnassa pohdittiin hallituksen esitystä. MEKin tärkeimmäksi tehtäväksi todettiin matkailun kehittämisohjelman laatiminen. Pelättiin matkailun aikaansaamia ympäristöhäiriöitä, kaivattiin suuria matkailukeskuksia, haluttiin saada valtion matkailukiinteistöt kuntoon ja toivottiin, että kaikille kansankerroksille luotaisiin mahdollisuus viettää lomaa. Kaikki nämä asiat olivat sittemmin näkyvästi esillä MEKin 1970-luvun toiminnassa ja sen jälkeenkin. Valiokunta teki ainoastaan yhden muutoksen esitettyyn lakitekstiin: matkailuasiain neuvottelukunta lisättiin lakiin eikä vain asetukseen. Tämä loi ristiriitaisen tilanteen neuvottelukunnan ja MEKin johtokunnan välille, neuvottelukunnan johtoon kun tuli matkailuasioista vastaava ministeri.
Toiminta vauhdilla käyntiin
MEKin toiminta lähti nopeasti liikkeelle, olihan ulkomaanorganisaatio ja keskustoimisto jo valmiina. Vaikka johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran vasta 28.2.1973, pidettiin tuon vuoden aikana 26 kokousta, mikä jäi MEKin vuosiennätykseksi.
Jo alusta asti tehtiin linjauksia, jotka ovat jääneet MEKille tunnusomaisiksi. Tärkein lienee globaalinen näkemys, joka ilmeni mm. siten, että jo ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin markkinointikampanjoista USA:ssa ja Japanissa. Vähän myöhemmin pohdittiin jäsenyyttä Maailman Matkailujärjestössä WTO:ssa ja esiteltiin luonnos matkailusopimukseksi Neuvostoliiton kanssa. Toinen huomiota herättävä asia oli julkaisutoiminnan laajentaminen, 50 ulkomaisen matkailutoimittajan kutsuminen Suomeen, elokuvatuotannon aloittaminen, kansainvälisten matkailukongressien kutsuminen Suomeen ja incentive-matkailun edistäminen.
 Esitteitä vuodelta 1991
Toiminta kotimaassa
Mutta MEKin laajaan toimeksiantoon kuuluivat myös kehittämistehtävät kotimaassa. Keväällä 1973 oli alkanut keskustelu kotimaan toimistoverkostosta, ja jo toisessa johtokunnan kokouksessa oli esillä ajatus Pohjois-Suomen toimiston perustamisesta. Seuraavassa kokouksessa käsiteltiin Lahden kaupungin tarjousta sijoittaa MEKin keskustoimisto Lahteen tai ainakin perustaa sinne Etelä-Suomen toimintayksikkö.
Myös tärkeimmät investointipäätöksen kulkivat MEKin johtokunnan kautta sillä se antoi lausuntoja aluepoliittista avustuksista KTM:lle. Rantaloma ja Äkäs-hotelli olivat ensimmäisen vuoden listoilla. Johtokunta myös katsoi, että valtion omistamat matkailukiinteistöt tulisi myydä, aluksi Kalajoki ja Koli.
Keinot ja välineet
MEK pyrki täyttämään tehtävänsä erilaisten tapahtumien ja foorumien avulla. Jo vuonna 1969 oli Suomen matkailuneuvosto ensimmäisenä pohjoismaana järjestänyt workshopin ulkomaisille ostajille. Näistä workshopeista kehittyi sitten suurin suomalaisten matkailutuotteiden markkinointi- ja myyntitapahtuma Purpuri, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1980. Nyt Purpuri on saanut rinnalleen talvimatkailun edistämiseen tähtäävän Snowball-tapahtuman ja luontomatkailuun liittyvän Savotan.
Tavoitteena laaja yhteistyö
Laajan yhteistyön aikaansaaminen oli avainkysymys MEKin tuloksellisuuden kannalta. Ensimmäinen Matkailuparlamentti järjestettiin vuonna 1976. Parlamentti järjestettiin joka toinen vuosi, kunnes nykyinen Maailman Matkailupäivän seminaari korvasi sen.
Parlamentin lisäksi järjestettiin myös alueseminaareja ja päätoimittaja-tapaamisia. Investointityöryhmät olivat tarpeellisia liialliseen investointihalukkuuden torjumiseksi. Uusien trendien seuraaminen näkyi ATK-toimikunnan perustamisessa ja sen jatkaessa MAVI-työryhmänä. Yksi merkittäviä innovaatioita oli myös ympäristöasioihin painottuvan YSMEK-työn aloittaminen.
Matkailun kehittämisohjelma
MEKin tärkeimmäksi tehtäväksi oli eduskunta kuitenkin todennut kehittämisohjelman laatimisen. Ensimmäinen ohjelma vuosille 1975-85 sisälsi valtakunnallisen markkinointiyhtiön ja keskusvaraamon perustamisen. Tämä aikaansai vastalauseiden tulvan samoin kuin ehdotus, että kaikille suomalaisille maksettaisiin samansuuruinen lomapalkka.
Ensimmäinen kehittämisohjelma tehtiin MEKin omin voimin. Vastaanotosta viisastunut MEK teki sitten seuraavat kolme ohjelmaa tiiviissä yhteistyössä elinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa. Analyysi niiden sisällöstä kertoo, miten sidoksissa ohjelmat olivat taloudelliseen tilanteeseen. Samalla ne kuitenkin kertovat, miten varteenotettava elinkeino kehittyi ja miten yhdessä voitiin sopia, millä tavalla MEK voisi parhaiten parantaa elinkeinon toimintaedellytyksiä.
 MEK WTM-messuilla Lontoossa 1985
Matkailu-Suomen ulkomaanmarkkinointi
Suomea on markkinoitu ulkomailla matkailumaana jo vuodesta 1926 lähtien.
Ensimmäinen Suomen Matkailijayhdistyksen (sittemmin Matkailuliitto) hallinnoima toimisto perustettiin vuonna 1926 Tukholmaan. Tasan kymmenen vuoden kuluttua siitä aloitettiin toiminta New Yorkissa. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1951, Euroopan hiljalleen toipuessa sodan vaurioista, päätettiin lähteä luomaan Suomi-kuvaa Pariisiin. Vuonna 1956 käynnistyi toiminta Saksassa Münchenissä. Seuraavana vuonna avattiin Lontoon toimisto.
1960-luvulla ulkomaanverkosto lisääntyi jälleen kolmella toimistolla. Vuonna 1961 avattiin Hampurin toimisto, joka vastasi markkinoista myös Kööpenhaminassa. Italiassa toimittiin kolmen vuoden ajan, vuodet 1964-67 ja 1967 avattiin Amsterdamin toimisto.
Scandinavian Travel Commissionin toimintaan Los Angelesissa Suomi liittyi 1954.
MEK perustettiin vuonna 1973. 1970-luvulla keskityttiin MEKin roolin rakentamiseen ja ulkomaanverkostoa laajennettiin vasta 1979 avaamalla Pohjoismaihin toimistot Osloon ja Kööpenhaminaan.
Ulkomaantoiminnan nykytilanne
MEKin toiminnan uudelleensuuntaamisessa on tehty selkeä strateginen valinta, jossa painopisteiksi on valittu matkailumaakuvan kehittäminen ja sitä tukeva tuotemarkkinointi, markkinatiedon hankinta, prosessointi ja jakelu elinkeinoon sekä suurten, laadukkaiden tuotekehityskokonaisuuksien koordinointi. Lisäksi avataan yhteyksiä ulkomaisten ostajien ja kotimaisten myyjien välille. Matkailuportaali visitfinland.com on markkinoinnin keskeisin työväline.
MEKillä ei ole ulkomaantoimistoja. Matkailun edistämistoimenpiteet ostetaan ulkomailla joko Finpron vientikeskuksilta tai omilta markkinointiedustajilta. Etenkin maakuvan kehittämiseen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä ulkoasiainministeriön edustustojen kanssa.
Lähde: historiatiedot perustuvat MEKin ensimmäisen johtajan Bengt Pihlströmin artikkeliin, Matkailusilmä 1/1998.
|
|
|